"Mike."
Mustavalkoinen
kolli istui Annabellen kanssa utuisesti
kuunvaloa hohkavan
lammen rannalla. Kissat olivat syventyneet keskusteluun, mutta
kuullessaan Argonin äänen
he kääntyivät.
Miken ilme oli viattoman yllättynyt.
Hänestä
näki oitis, ettei hänellä ollut hajuakaan miksi Argon oli tullut
häiritsemään heitä. Argonin
oli taisteltava itsensä
kanssa, jotta hänen äänensä ei kohonnut huudoksi.
"Haluaisin
puhua. Kahden kesken. " hän
sanoi ja vilkaisi merkitsevästi
Annabellea.
Mike
räpytteli
hämmentyneenä
silmiään,
mutta
nyökkäsi silti.
"Toki.
Tulen kohta takaisin." hän sanoi ja puski Bellen poskea.
Argon
upotteli kärsimättömänä
kynsiään
maahan, kun Mike nousi seisomaan ja tassutteli hänen
luokseen. Hän
kääntyi
ja johdatti kollin jonkin matkan päässä
kasvavien puiden suojiin. Hän
pääsisi helpommalla, jos kukaan muu ei olisi kuulemassa. Hän ei
kaivannut ulkopuolisten uteliaita katseita.
Mike
istui maahan ja katsoi häntä
odottavasti.
"Selvisimme
säikähdyksellä.
Haava näytti syvemmältä kuin todellisuudessa
oli." Argon sanoi ja kääntyi
mulkaisemaan
entistä
ystäväänsä.
Nyt
hänen ei enää tarvinnut peitellä vihaa äänessään. Hän
tuijotti
Mikea, kun mustavalkoinen kolli yritti selkeästi
käsittää, mistä oli kyse.
"Mutta
se ei tarkoita, että olisi leppynyt."
"Puhutko
sinä
nyt Kevinistä?"
Mike kysyi yhä selvästi hämmentyneenä.
"Sinä
tiedät,
että
se oli vain harjoitus."
Argonin
sisällä
kiehunut raivo otti vallan. Hän
tunsi tulen roihuavan sisällään,
kun hän
harppoi Miken eteen kynnet paljastettuina ja turkki pörhistyneenä.
Vain
se pieni itsehillintä,
joka hänellä
oli yhä
jäljellä,
esti häntä
repimästä
Miken korvia irti.
"Jeremy
ei käskenyt!"
Mike sähähti
selvästi
puolustuskannalla ja nousi seisomaan kohdatakseen Argonin.
"Hän
ei myöskään
käskenyt
jatkaa!" Argon huusi.
Hän
tiesi, että
joku todennäköisesti
kuulisi heidän
riitansa ja tulisi katsomaan mitä
tapahtui, joten hän
päätti
olla nopea.
"Mutta
sinä
jatkoit. En tiedä
mitä
yritit todistaa. Ehkä
yritit tehdä
vaikutuksen Annabelleen tai Jeremyyn. Ehkä
halusit näyttää
olevasi vahva ja pelottava. Ehkä sinä vain todella olet niin
huomionkipeä. Mutta nyt sinä
kuuntelet mitä
minulla on sanottavana. Jos sinä
vielä
kerrankin kohtelet minun ystävääni
tuolla tavalla, voit olla varma, että
vastaat siitä
minulle."
Miken
huulille nousi ilkeä
hymy. Argonia selvästi korkeampi kissa tihrusti häntä vähättelevä
katse keltaisissa silmissään.
"Tiedät,
että
kaksintaistelut ovat vastoin sääntöjä.
Etkä
sinä
ikinä
rikkoisi sääntöjä.
Älä
yritä
pelotella minua." Mike naurahti.
"Luuletko
sinä,
että
minä
pelottelen? Koska siinä
tapauksessa
sinä olet erehtynyt pahemman kerran." Argon sihisi ja otti
askeleen eteenpäin.
Hän
kurkotti ylöspäin päästäkseen niin lähelle Miken naamaa kuin
saattoi.
"Minä
en pelottele. Minä
uhkailen."
Mike
oli hiljaa. Hänen hymynsä oli hyytynyt ja hän näytti yksinomaan
vihaiselta. Argon otaksui sen olevan merkki yhteisymmärryksestä.
Niinpä
hän
kääntyi
ympäri
ja oli jo lähdössä,
kun Mike avasi suunsa.
"Näetpä
sinä
paljon vaivaa ystäväsi
puolesta."
Argon
pysähtyi.
Jokin Miken äänensävyssä
särähti
hänen
korvaansa.
"Niin
näen. Mitä siitä?"
"Hän
aikoo jättää
sinut, eikö
vain? Hän
aikoo lähteä
muodonmuuttajien luo. Kuulin teidän puhuvan."
Argon
pakotti itsensä
pysymään
rauhallisena. Hän hengitti syvään hillitäkseen halunsa iskeä
toista keskelle naamaa. Hänen päänsä yritti keksiä
mahdollisimman purevaa vastausta. Tuloksetta.
”Vai
olenko erehtynyt?” Mike kysyi pehmeästi.
Argon
katsoi häntä kylmästi. Hän tunsi palan kurkussaan, kun vastasi
ääni väristen.
”Ei.
Et ole. Kevin on lähdössä.” hän sanoi.
Mike ei näyttänyt vahingoniloiselta, kuten Argon oli odottanut. Hänen ilmeensä oli tyhjä. Melkein säälivä.
Jostain
syystä se ärsytti Argonia enemmän kuin
ivalliset kommentit.
”Mutta
ei siinä ole mitään uutta. Et sinäkään ole juuri taaksesi
katsellut.” hän sanoi ja tuijotti Mikeä jäätävästi.
”Kevin
on parempi kissa kuin sinä koskaan tulet olemaan. Pidä kyntesi
erossa hänestä.”
Sen
sanottunaan Argon harppoi pois ja jätti
Miken yksin.
En kestä ihan oikeesti.. Rakastan tätä tarinaa enemmän kuin mitään! Siis ääääääää en pysty käsittään kuinka ihanaa ois jos tää ois oikee kirja!!!!!!!!!!
VastaaPoistaKiitos valtavasti <3 Ja joo, olisihan se mahtavaa :D
Poista