sunnuntai 20. toukokuuta 2018

"Siinä tapauksessa sinä olet erehtynyt pahemman kerran."

"Mike."
Mustavalkoinen kolli istui Annabellen kanssa utuisesti kuunvaloa hohkavan lammen rannalla. Kissat olivat syventyneet keskusteluun, mutta kuullessaan Argonin äänen he kääntyivät. Miken ilme oli viattoman yllättynyt. Hänestä näki oitis, ettei hänellä ollut hajuakaan miksi Argon oli tullut häiritsemään heitä. Argonin oli taisteltava itsensä kanssa, jotta hänen äänensä ei kohonnut huudoksi.
"Haluaisin puhua. Kahden kesken. " hän sanoi ja vilkaisi merkitsevästi Annabellea.
Mike räpytteli hämmentyneenä silmiään, mutta nyökkäsi silti.
"Toki. Tulen kohta takaisin." hän sanoi ja puski Bellen poskea.
Argon upotteli kärsimättömänä kynsiään maahan, kun Mike nousi seisomaan ja tassutteli hänen luokseen. Hän kääntyi ja johdatti kollin jonkin matkan päässä kasvavien puiden suojiin. Hän pääsisi helpommalla, jos kukaan muu ei olisi kuulemassa. Hän ei kaivannut ulkopuolisten uteliaita katseita.
Mike istui maahan ja katsoi häntä odottavasti.
"Selvisimme säikähdyksellä. Haava näytti syvemmältä kuin todellisuudessa oli." Argon sanoi ja kääntyi mulkaisemaan entistä ystäväänsä.
Nyt hänen ei enää tarvinnut peitellä vihaa äänessään. Hän tuijotti Mikea, kun mustavalkoinen kolli yritti selkeästi käsittää, mistä oli kyse.
"Mutta se ei tarkoita, että olisi leppynyt."
Toinen näytti vihdoin ymmärtävän, miksi Argon oli tolaltaan.
"Puhutko sinä nyt Kevinistä?" Mike kysyi yhä selvästi hämmentyneenä.
"Sinä tiedät, että se oli vain harjoitus."
Argonin sisällä kiehunut raivo otti vallan. Hän tunsi tulen roihuavan sisällään, kun hän harppoi Miken eteen kynnet paljastettuina ja turkki pörhistyneenä.
"SINÄ TIEDÄT SÄÄNNÖT! KEVIN OLI JO MAASSA! SINUN OLISI PITÄNYT LOPETTAA!" hän huusi.
Vain se pieni itsehillintä, joka hänellä oli yhä jäljellä, esti häntä repimästä Miken korvia irti.
"Jeremy ei käskenyt!" Mike sähähti selvästi puolustuskannalla ja nousi seisomaan kohdatakseen Argonin.
"Hän ei myöskään käskenyt jatkaa!" Argon huusi.
Hän tiesi, että joku todennäköisesti kuulisi heidän riitansa ja tulisi katsomaan mitä tapahtui, joten hän päätti olla nopea.
"Mutta sinä jatkoit. En tiedä mitä yritit todistaa. Ehkä yritit tehdä vaikutuksen Annabelleen tai Jeremyyn. Ehkä halusit näyttää olevasi vahva ja pelottava. Ehkä sinä vain todella olet niin huomionkipeä. Mutta nyt sinä kuuntelet mitä minulla on sanottavana. Jos sinä vielä kerrankin kohtelet minun ystävääni tuolla tavalla, voit olla varma, että vastaat siitä minulle."
Miken huulille nousi ilkeä hymy. Argonia selvästi korkeampi kissa tihrusti häntä vähättelevä katse keltaisissa silmissään.
"Tiedät, että kaksintaistelut ovat vastoin sääntöjä. Etkä sinä ikinä rikkoisi sääntöjä. Älä yritä pelotella minua." Mike naurahti.
"Luuletko sinä, että minä pelottelen? Koska siinä tapauksessa sinä olet erehtynyt pahemman kerran." Argon sihisi ja otti askeleen eteenpäin.
Hän kurkotti ylöspäin päästäkseen niin lähelle Miken naamaa kuin saattoi.
"Minä en pelottele. Minä uhkailen."
Mike oli hiljaa. Hänen hymynsä oli hyytynyt ja hän näytti yksinomaan vihaiselta. Argon otaksui sen olevan merkki yhteisymmärryksestä. Niinpä hän kääntyi ympäri ja oli jo lähdössä, kun Mike avasi suunsa.
"Näetpä sinä paljon vaivaa ystäväsi puolesta."
Argon pysähtyi. Jokin Miken äänensävyssä särähti hänen korvaansa.
"Niin näen. Mitä siitä?"
"Hän aikoo jättää sinut, eikö vain? Hän aikoo lähteä muodonmuuttajien luo. Kuulin teidän puhuvan."
Argon pakotti itsensä pysymään rauhallisena. Hän hengitti syvään hillitäkseen halunsa iskeä toista keskelle naamaa. Hänen päänsä yritti keksiä mahdollisimman purevaa vastausta. Tuloksetta.
Vai olenko erehtynyt?” Mike kysyi pehmeästi.
Argon katsoi häntä kylmästi. Hän tunsi palan kurkussaan, kun vastasi ääni väristen.
Ei. Et ole. Kevin on lähdössä.” hän sanoi.

Mike ei näyttänyt vahingoniloiselta, kuten Argon oli odottanut. Hänen ilmeensä oli tyhjä. Melkein säälivä.
Jostain syystä se ärsytti Argonia enemmän kuin ivalliset kommentit.
Mutta ei siinä ole mitään uutta. Et sinäkään ole juuri taaksesi katsellut.” hän sanoi ja tuijotti Mikeä jäätävästi.
Kevin on parempi kissa kuin sinä koskaan tulet olemaan. Pidä kyntesi erossa hänestä.”
Sen sanottunaan Argon harppoi pois ja jätti Miken yksin.





2 kommenttia:

  1. En kestä ihan oikeesti.. Rakastan tätä tarinaa enemmän kuin mitään! Siis ääääääää en pysty käsittään kuinka ihanaa ois jos tää ois oikee kirja!!!!!!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos valtavasti <3 Ja joo, olisihan se mahtavaa :D

      Poista